PERHOKALASTUSTA UPEASSA YMPÄRISTÖSSÄ
Monessa Suomen joessa, kuten Tenolla, perhokalastuksella on yli vuosisadan perinteet. Tornionjoelta ei ole tiedossa vastaavaa historiaa 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alkupuoliskolta. Joen lohikanta alkoi elpymään 1990-luvun alussa useiden vaikeiden vuosikymmenien jälkeen, mutta vallitsevan mielipiteen mukaan Tornionjoki ei soveltunut perhokalastukseen. Tämä myytti on kuitenkin todettu täysin vääräksi viimeisen parin kolmen vuosikymmenen aikana.
Perhokalastus Torniojoella
Perhokalastus on kasvattanut suosiotaan etenkin kalastusmatkailijoiden keskuudessa. Tornionjoen suuren koon takia tulee kuitenkin tietää missä ja millä välineillä kalastaa kauden eri vaiheissa. Monin paikoin kosket ovat kalastajan kannalta onneksi niin voimakkaita, että lohet joutuvat nousemaan lähellä jokitörmää. Pitkällä Tornionjoella on yllin kyllin loistavia lohipooleja – alempana joki on suuri ja voimakas, mutta ylempänä ja sivujoilla on vähemmän vettä. Joelta löytyy sekä nopeasti että hitaasti virtaavia pooleja upeissa maisemissa luonnon rauhassa.
Missä Torniojoella kannattaa kalastaa?
Tornionjoki on iso ja voimakas, joten perhokalastuksen nyrkkisääntö on löytää oikeat paikat eli lohien nousuun käyttämät väylät rantojen lähellä. Vaeltavaa lohta kalastaessa parhaat paikat ovat yleensä koskenniskat ja poolit, joissa lohet lepäävät hetken. Joesta löytyy myös niskoja ja nousupooleja keskellä koskea, missä lohet voivat tarttua perhoon uidessaankin. Kohti kalastuskauden loppua, kun vaeltavaa kalaa on vähemmän, niskapoolit ja hitaasti virtaavat kalojen asentopoolit ovat kokeilemisen arvoisia.
Kuinka kalastaa Torniojoella?
Etenkin alkukaudella, joen koon huomioon ottaen, oikea vapavalinta on kaksikätinen lohivapa. Pintavirta on voimakas ja tulvavesi kulkee rantapuskissa. Alkukesän kylmässä vedessä perhon pitää antaa upota samaan syvyyteen missä lohet uivat. Käytä nopeasti uppoavia siimoja (kuten S4–8) ja isoja, näkyviä perhoja tai putkiperhoja.
Lähempänä juhannusta veden lämpötila nousee 10 asteen tienoille, joten voit alkaa käyttää kelluvia tai hitaasti uppoavia siimoja. Samalla kannattaa pidentää peruketta ja pienentää perhoa. Kesän edetessä siima- ja perhovalintoihin vaikuttavat veden lämpötila ja syvyys. Heinäkuu on yleensä kauden lämpimin kuukausi ja kalastajat käyttävät pitkiä perukkeita ja pieniä perhoja. Heinäkuun lopussa perhon koko taas kasvaa mikäli vesi alkaa viilenemään, mutta kannattaa käyttää laajempaa valikoimaa perhon koon ja mallejen suhteen kuin alkukaudesta.
Perinteisesti isossa joessa kalastetaan heittämällä 45 asteen kulmassa myötävirtaan. Uita perho rantapenkkaan asti ja ota pari askelta myötävirtaan. Näin haravoit poolin tehokkaasti kylmässä virtaavassa vedessä. Juhannuksen aikoihin kannattaa kohdistaa heittoja enemmän poikkivirtaan ja antaa perholle vauhtia. Jopa ylävirtaan heittäminen ja nopea siiman strippaaminen voi tuoda tulosta. Myöskään surffilautoja ja hitsiperhoja ei tule unohtaa – lohta pyytäessä ei koskaan kannatta jumittua yhteen kalastustapaan. Oppaamme auttavat mielellään oikean perhon ja tekniikan löytämisessä kulloinkin vallitseviin olosuhteisiin.
Välineet ja varusteet
Vapa: Ehdoton vapavalinta perhokalastukseen isolla joella kuten Tornionjoella on kaksikätinen lohivapa: 11–18 jalkainen vapa luokkaa 6–12 (useimmiten 13–16 jalkainen luokkaa 9–11). Mikäli haluat kalastaa yhdellä kädellä, vavan täytyy olla tarpeeksi vahva ja luokkaa 7–11.
Kela: Lohikelan tärkeimmät ominaisuudet ovat toimiva jarru ja riittävä siimakapasiteetti. Merkki, malli ja ulkonäkö ovat lähinnä makuasioita. Isolla joella kelaan tulee mahtua vähintään 200 metriä pohjasiimaa.
Siimat: Lohta pyytäessä ei koskaan voi olla liikaa siimoja. Kalastamme enimmäkseen tippisiimoilla, jotta oikean siiman löytäminen veden syvyyden, lämpötilan ja poolin ominaispiirteiden mukaan on mahdollisimman vaivatonta. Siimavalinnat ovat makuasioita, kuten myös päätökset ampumapään, spey- tai skagit-siiman välillä. Pääasia on, että valikoimasta löytyy eri nopeuksilla uppoavia siimoja: tarvitset ainakin kelluvan, S 2:n ja S 4–5:n pärjätäksesi hyvin erilaisissa olosuhteissa.
Perukkeet: Kesäkalastuksessa käytetään kapenevia tai pitkän kartion perukkeita, jotka ovat vahvuudeltaan 0.30–0.50 millimetriä. Loppukaudesta ja matalalla vedellä perukkeet voivat olla pitkiä ja ohuita, vahvuudeltaan vain 0.30 millimetriä. Alkukaudesta perukkeen maksimipituus on 1-1,5 metriä ja sen pitää olla paksuudeltaan 0.40–0.50 milliä. Nyrkkisääntö: pienemmille perhoille pidempi peruke ja isommille perhoille lyhyempi peruke.
Perhot: Moni perinteinen perho toimii Tornionjoella. Suuren vesimäärän takia alkukaudesta käytetään usein isoja putkiperhoja, ja veden lämmettyä siirrytään pienempiin ja koukullisiin perhoihin. Yleisiä malleja ovat The Usual, Banana, Sunray Shadow, Green Highlander, Phatagorva, Red Butt ja Willie Gunn.
KATSO MYÖS NÄMÄ
PERHOKALASTUS VENEESTÄ
Perhosta veneestä parhailla ottipaikoilla ammattilaisen opastuksella.